5 1* {3 Gloom (AGA) {3 ----------- Janne Siren Keväällä kerroimme kolmesta tulevasta Amigan Doom-kloonista: Alien Breed 3D:stä, Fearsista ja Gloomista. Kolmikosta Mark Siblyn (Black Magic) Gloom ehti en- simmäisenä. Mark Sibly on tunnettu entuudestaan mm. Blitz Basicista. {3Ja veri lentää... {3----------------- Gloomissa pelaaja hyppää tulevaisuuden merijalkaväen sotilaan housuihin, nostaa plasma-aseen olalleen ja teleporttautuu kultistikapinallisten alukselle tehtävänään ampua kaikki eteen tuleva kappaleiksi. Kuulostaako syvälliseltä? Ei, ei varmasti, muttei ole tarkoituskaan. Peli koostuu 21:stä tasosta nopeatempoista tuhoa. Pelaajaa vastaan kävelee, juoksee ja leijuu sotilaita, skinheadeja, haamuja, robotteja ja muita pahoja poikia. Etsiessään pääsyä seuraavalle tasolle pelaaja voi poimia erilaisia apuvälineitä, kuten näkymättömyyspillereitä ja tuttipulloja, jotka antavat lisäpuhtia murjotulle nojatuolisoturille. Apuvälineet tulevat tarpeeseen, sillä haastetta Gloomissa riittää. Pelitilannetta ei voi tallentaa ja peli pitää aina aloittaa alusta elämien kerran loputtua, mikä on kieltämättä pidemmän päälle vähän turhauttavaa. Vaiheesta toiseen päästyään pelin voi onneksi aloittaa aina saavutetun vaiheen alusta. Vaiheita Gloomissa on kolme. Selvästi nimin ja grafiikoin eroteltavaa aseistusta Gloomista ei löydy, mutta plasmapyssyä voi voimistaa eritehoisilla pillereillä, joita voi poimia matkan varrelta. Henkilökohtaisesti pidän enemmän Doomin ja Alien Breed 3D:n kaltaises- ta lähestymistavasta eli erilaisista ja selvästi erotettavista aseista, mutta toimii tämä näinkin. Pelaajan ja seuraavalle tasolle nostavan teleportin välissä on hirviöiden lisäksi monenlaisia käytäviä ja esteitä. Gloomissa ei ole korkeuseroja, onhan temmellyskenttänä avaruusalus eikä linnanrauniot, mutta ympäristöstä löytyy sil- ti monenlaista katseltavaa. Suoria ja vinoja seiniä peittävät monenlaiset tyy- likkäät animoidut tekstuurit, ja löytyypähän joukosta myös Defenderin kaltainen kolikkopeli, jota pääsee pelaamaan. Viidennen tason tuntumasta löytyvä suuri pyörivä kierreovi on myös näyttävää katseltavaa. Tavanomaisempia tuttavuuksia ovat nappulat, joita täytyy käydä painamassa etenemisen takaamiseksi. Gloomista löytyy myös runsaasti salaovia. Katto ja lattia on peitetty vain tasojen myötä vaihtuvilla tekstuureilla, ja seinät näyttävät lattiaan nähden kovin päälle lii- matuilta, mutta pelin tiimellyksessä tähän ei ehdi kiinnittää huomiota. Raakuuteen Gloom ottaa varsin humoristisen katsantokannan. Pelistä saa ulos sil- mille roiskuvaa verta, joka jää visiiriin pisaroina, ja tapettujen vihollisten ruumiinjäsenet lojuvat maassa, mutta ensimmäisen kerran pelissä vihollisen am- muttuaan ymmärtää olla ottamatta sitä liian vakavasti. Hahmot nimittäin hajoavat kappaleiksi niin koomisella tavalla, ettei sitä voi millään rinnastaa todelli- suuteen. Pelata voi valinnaisesti joko joystickilla, CD32:n joypadilla tai näppäimistöllä. Gloom toimitetaan kahdella levykkeellä ja sen saa asennettua myös kivutta kiintolevylle, joskaan asennusohjelma ei valittanut tilan loppumi- sesta, mikä aiheutti ylimääräisiä harmaita hiuksia... Ohjekirjan tehtävästä huo- lehtii parisivuinen mustanpuhuva vihkonen, mutta eipä peli pahemmin ohjeita tar- vitsekaan. {3Kaksin aina kaunihimpi {3---------------------- Yksin ei ole pakko Gloomin syövereihin astua, sillä pelistä löytyy kattavat kak- sinpelimahdollisuudet. Pelata voi sekä toisiaan vastaan että yhdessä samalla puolella. Kaksinpeliä voi harrastaa joko jaetulla ruudulla, nollamodeemikaapelin välityksellä tai modeemipelinä. Kaksinpelinä molempien pelaajien pelatessa samalla puolella Gloom on elemen- tissään. Yhteen hiileen puhallettaessa pelistä saa kaverin kanssa irti tuntikau- palla iloa. Peliin tulee aimo annos lisää tunnelmaa, kun sekavat huudot täyttävät huoneen pelaajien yrittäessä koordinoida yhteistyötä: "Missä sä oot? Mä otan vasemmalta! Hei, mä sanoin vasemmalta, en oikealta! Tuu nyt vähän vauh- dilla tänne! Mullon enää neljännes energiaa ja roboja lappaa naamalle! No ootas nyt vähän, mä kerään vaan nää bonukset..." Game Over. Valitettavasti vastakkainpelaaminen oli lievä pettymys. Pelaaja voi valita pe- lattavan maailman kolmesta eri ympäristöstä, mutta kentät ovat turhan pieniä ja pelkistettyjä, eikä kunnon väijytyksille jää tarpeeksi tilaa. Ollakseen tarpeek- si kiehtova kaksintaistelu vaatisi kyllä ne korkeuserot, jotka Gloomista puuttu- vat tyystin. Modeemipeli puhaltaisi varmasti hieman lisää intoa kaksintaiste- luunkin, mutta ikävä kyllä emme onnistuneet toimivaa modeemipeliyhteyttä muodos- tamaan. Tähän on tulossa korjaus, mutta ikävä bugi silti. {3Copper vauhdittaa voittoon {3-------------------------- Amigan ensimmäisen Doom-kloonin, jonka ei ilkeiden äänien mukaan pitänyt olla alkuunkaan mahdollinen, iskeytyessä kauppoihin monia varmasti kiinnostaa siinä käytetyt tekniset ratkaisut. Gloom käyttää copper-apupiirin avulla kyhättyä eri- koisruutua, jonka avulla pelistä saadaan ulos joko puolen ruudun levyinen ja ko- koruudun korkuinen peli-ikkuna 4096:lla värillä (teoriassa, ja täysin teoriassa, värejä on siis kerrallaan ruudulla 16-kertainen määrä Doomiin nähden) 2x2-pikse- leillä tai täyden ruudun kokoinen ikkuna vieläkin isommilla ja epätarkemmilla pikseleillä. Paletti on valitettavasti myös vain 4096:n värin suuruinen, ei 24-bittinen. Lopputuloksena on hieman palikkainen, mutta perus-A1200:llakin nopea 3D-näkymä, jonka jouheutta voi melko vapaasti säätää vastaamaan koneen tehoja vaihtamalla ikkunan kokoa ja tarkkuutta sekä katon ja lattian yksityiskohtaisuutta. Amiga 1200 varustettuna FAST-muistilla pyöritti kevyesti tarkimpiakin asetuksia ilman havaittavaa hidastumista. Nopeamman koneen omistajat jäävät varmasti kaipaamaan tarkempaa grafiikkaa, mutta se olisi vaatinut aivan toisenlaisen ratkaisumallin, joka taas ei olisi ollut yhtä nopea pikkukoneilla. {3Onko Gloom Doom? {3---------------- Ei, Gloom ei ole Doom, mutta aika lähellä. Pelissä on tavoiteltu enemmän nopea- tempoista toimintaa kuin hiuksia nostattavan ja selkäpiitä karmivan tunnelman kehittelyä. Vihollisia lappaa silmille sellaista tahtia, ettei jännityksen tunne ehdi nousta esiin. Loppua kohden tilanne muuttuu hieman: seinien läpi leijuvat läpinäkyvät haamut ovat aika karmaisevia. Gloom ei myöskään ole Doom tekniseltä toteutukseltaan. Pelistä puuttuvat tyystin esimerkiksi korkeuserot, jotka ovat yksi Doomin kantavista elementeistä. Doomin eduksi täytyy sanoa, että tuntuu aivan erilaiselta katsella utuiseen horisont- tiin linnan ikkunasta alhaalla aukeavan sisäpihan yli kuin töllistellä kirkkaas- ti valaistua tasakorkuista käytävää, jonka seinällä humisee tuuletin. Mutta onko Gloom hyvä? Kyllä, Gloom on hyvä - pelin kun ei tarvitse olla Doom ollakseen hyvä. Gloom on rohkea ja äärimmäisen onnistunut yritys tehdä Amigalle 3D-räiskintäpeli, joka ei ole sitä mitä yritetään kloonata, vaan jotain edes hi- tusen omaperäisempää. Ei Doom, vaan Gloom. Ja sellaisena pakko-ostos. AGA-version lisäksi Gloom on tarjolla rompulla Amiga CD32:lle. Tulossa on myös lisälevyke, sekä Gloom Deluxe kaikille turbollisille Amigoille ja Gloom 2 CD32:lle. {3 Gloom (AGA) Testattu: Amiga 1200, KS 3.1, FAST-muistia 4 Mt, 68881 FPU Julkaisija: Black Magic Pelityyppi: 3D-räiskintä Pelaajia: 1-2 Hinta: 280 mk (Triosoft, Tikkurila) Ikäraja: 11 v. (ELSPA) Grafiikka: 92% Äänet: 84% Pelattavuus: 92% Yleisarvosana: 91%